Kehonkoostumuksesta puhuttaessa katse kääntyy usein rasvaprosenttiin tai lihasmassaan. Todellisuudessa koko kehomme toimintakyky nojaa luustoon – elävään ja jatkuvasti uusiutuvaan tukirankaan, jonka huoltaminen unohtuu valitettavan usein.
Mutta miten luustosta pidetään huolta, miksi pehmeät juoksukengät voivat olla luulle ”liian armolliset”, ja pitääkö vanha sanonta painavista luista paikkansa?
Myytti murenee: ”Minulla on vain luonnostaan painavat luut”
Oletko koskaan kuullut jonkun sanovan – tai kenties itse miettinyt – että vaa’an korkea lukema johtuu ”painavasta luustosta”?
Ammutaan tämä klassinen myytti heti kättelyssä alas: aikuisen ihmisen luuston mineraalimassa painaa keskimäärin vain noin 2,5–4 kiloa.
Ero ns. ”raskasluisen” ja ”kevytluisen” samanpituisen henkilön välillä on tyypillisesti vain joitakin satoja grammoja, korkeintaan kilon luokkaa. Vaa’an lukemaa ei siis voi laittaa luiden piikkiin – mutta niiden tiheydestä ja laadusta kannattaa pitää mahdollisimman hyvää huolta!
Luut eivät ole ikuisia – ne uusiutuvat 10 vuoden sykleissä!
Moni ajattelee luuston olevan jotain pysyvää ja muuttumatonta sen jälkeen, kun kasvupyrähdys aikuisiällä päättyy. Todellisuudessa luukudos on erittäin aktiivista ja se elää jatkuvassa remontissa.
Tiesitkö tätä? Koko kehomme luusto uusiutuu kokonaan noin 10 vuoden sykleissä. Luuta sekä puretaan että rakennetaan uudestaan joka ainoa päivä.Tämän vuoksi myös luustosta täytyy pitää hyvää huolta!
Noin 30 ikävuoden jälkeen luun luonnollinen hajoaminen alkaa pikkuhiljaa ylittää uuden luun rakentumisen. Tämä voi johtaa luuston haurastumiseen (osteoporoosiin), ellei luustolle anneta syytä pysyä vahvana.
Miten luumassaa vahvistetaan?
Luusto vaatii vahvistuakseen kaksi asiaa: oikeanlaista mekaanista ärsykettä ja oikeat rakennusaineet.
1. Luu vaatii tärähdyksiä ja iskuja
Nykypäivänä törmäämme mielenkiintoiseen haasteeseen: nykyaikaiset, supervaimennetut ja nykyaikaiset runsaasti vaimennetut lenkkarimme säästävät kyllä niveliä, mutta samalla ne ”imevät” itseensä sen mekaanisen tärähtelyn, jota luut kipeästi kaipaisivat herätäkseen!
Luu tarvitsee vahvistuakseen hallittuja tärähdyksiä ja iskuja. Tällaisia impulssia antavat muun muassa:
- Tärähtävä liike: Porraskävely, hyppelyt (tämän vuoksi meillä jumpassa alkulämpöjen lopuksi ne 10 hallittua tasajalkahyppyä suorin jaloin alas), tanssi ja erilaiset pallopelit kuten sulkapallo, tennis jne..
- Kuormittava lihaskuntoharjoittelu: Lihakset kiinnittyvät jänteillä luihin. Kun lihas supistuu ja vetää luusta, tämä veto luo luuhun painetta, mikä stimuloi luusoluja rakentamaan uutta ja tiheämpää pintaa.
2. Muista luuston rakennusaineet
Syömisellä on suora yhteys luuston lujuuteen. Huolehdi erityisesti näistä:
- Kalsium: Luuston tärkein rakennusaine (saat maitotuotteista, täydennetyistä kasvijuomista, lehtikaalista ja pähkinöistä).
- D-vitamiini: Toimii ”avaimena”, joka auttaa kalsiumia imeytymään elimistöön. Suomessa D-vitamiinilisä on pimeänä vuodenaikana välttämättömyys.
- Proteiini: Noin puolet luun tilavuudesta on proteiinia, joten riittävä proteiininsaanti tukee myös luustoa.
Tiedätkö sinä oman luustosi kunnon?
Alhainen luumassa ei varoittele eikä tunnu miltään ennen kuin jotain sattuu. Kuten sisäelinrasvaa, myöskään haurastuvaa luustoa ei näe peilistä – sen hetkinen tila selviää vain mittaamalla.
Säännöllinen, iskuja ja lihaskuntoa sisältävä liikkvariable on parasta vakuutusta sille, että kehosi perusta kestää ja liikkuminen on kivutonta pitkälle tulevaisuuteen.
🎯 Haluatko tietää, missä kunnossa kehosi perusta on?
Kehonkoostumusmittauksessamme näet tarkan lukeman luustosi mineraalimassasta sekä siitä, miltä se näyttää suhteessa ikääsi ja kokoosi. Saat samalla selkeän katsauksen lihasmassaasi, rasvaprosenttiisi ja sisäelinrasvaasi.
👉 Varaa oma maksuton kehonkoostumusmittauksesi tästä!
Sarjan aiemmat artikkelit: Lihasmassa, Metabolinen ikä, Sisäinen- eli viskeraalirasva
